Yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden määrittävät liikevaihtorajat alenevat kilpailulain muutoksella, joka tuli voimaan 1.1.2023. Lakimuutos hyväksyttiin 29.12.2022. Muutoksen myötä yhä suurempi määrä yrityskauppoja joudutaan ilmoittamaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). Samalla yrityskauppaprosessit pitenevät, kun yrityskauppojen viranomaistutkinnalle ja yrityskauppavalvontaprosessille joudutaan varaamaan pitkä läpimenoaika.

Yrityskauppa on ilmoitettava, jos osapuolten Suomesta kertynyt yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Muut säännöt siitä, mitkä erä laskevat tai nostavat liikevaihtoa – muun muassa kahden vuoden sisällä tehdyt muut yrityskaupat – säilyvät ennallaan.

Aiemmat liikevaihtorajat olivat huomattavasti korkeammat ja niiden perusteella ilmoitusvelvollisuus syntyi, kun yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylitti maailmanlaajuisesti 350 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylitti kummankin osalta 20 miljoonaa euroa. Uudet alhaisemmat kynnysarvot soveltuvat kauppoihin, jotka on solmittu kilpailulain voimaantulon jälkeen eli 1.1.2023 tai sitä myöhemmin.

Ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle julkisuudessa keskusteltiin pitkään KKV:n otto-oikeudesta eli siitä, olisiko KKV:lla oikeus ottaa tutkittavakseen rajoituksetta tai tietyin rajoituksin sellaisiakin yrityskauppoja, jotka alittavat varsinaiset liikevaihtorajat. Tätä ehdotusta ei hyväksytty.

Vaaditut tiedot muuttuvat ja vaihtoehtoiset markkinamääritelmät on esitettävä

Yrityskauppojen ilmoituskaava perustuu valtioneuvostoon asetukseen, jonka muutos hyväksyttiin 17.11.2022. Uutta ilmoituskaavaa sovelletaan kaikkiin 1.1.2023 tai sen jälkeen KKV:lle ilmoitettaviin kauppoihin. Uusi ilmoituskaava korvaa aiemman, huomattavasti vanhentuneen kaavan. Uusi kaava identifioi tiedot, jotka ilmoittajan on toimitettava KKV:lle yrityskaupan arvioimiseksi.

Osapuolten välisten yhteyksien luonne ja osapuolten markkinaosuudet määrittävä sen, kuinka laajasti tietoja on toimitettava. Ilmoittajan tulee kuvata markkinaosuuksia realistisesti vaihtoehtoisilla markkinamääritelmillä. Realistisesti vaihtoehtoisten markkinamääritelmien selvittämisen tarkoituksena on havaita ne segmentit a) jotka voivat realistisesti muodostaa relevantin markkinan ja b) joilla osapuolten markkina-asema on merkittävimmillään.

KKV tehostaa yrityskauppojen julkista markkinatestausta markkinakuulemisella

Uudet liikevaihtorajat kaksinkertaistavat ilmoitusten määrän. Tämän vuoksi KKV tehostaa markkinatestausta ottamalla käyttöön kommentointimahdollisuuden KKV:n verkkosivuilla. Jatkossa yrityskauppailmoituksen liitteenä tulee toimittaa lyhyt julkinen tiivistelmä yrityskaupasta. Markkinatestaus – joka perustuu julkiseen tiivistelmään – voidaan toteuttaa siten niin, että KKV:n verkkosivuilla tiedotetaan yrityskaupoista ja pyydetään markkinatoimijoita ilmaisemaan näkemyksiään kaupasta. Ranskassa, Tanskassa ja Virossa on käytössä vastaava testaustapa. Yrityskaupan julkisella tiivistelmällä onkin jatkossa huomattava merkitys.