News – 24.01.2023

Nato-jäsenyyden arvioidaan avaavan suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia

Modern grey glass building with reflective surfaces

Main contact

Pia Tanskanen

Managing Partner, Attorney at Law, Trained on the Bench

+358 50 3143 143

Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaa vastaan käynnistämä sota on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta perustavanlaatuisesti. Sota on vaikuttanut myös talouteen ja näkynyt esimerkiksi öljyn, kaasun ja vehnän hintojen jyrkkänä nousuna. Hintojen nousu näkyy paitsi kuluttajahinnoissa, myös yritysten tuotantokustannuksissa. Viimeaikaisten tapahtumien myötä Venäjän markkinoilla toimimisesta on tullut monille yrityksille hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta, ja monet suomalaiset yritykset ovatkin ilmoittaneet luopuvansa liiketoiminnastaan Venäjällä. Venäjän markkinoilta vetäytyminen muuttaa yritysten kilpailutilannetta ja aiheuttaa kohonneiden kustannusten välittymistä tuotteiden hintoihin. Vaikka vienti Venäjälle on loppunut lähes kokonaan, suomalaiset yritykset ovat onnistuneet löytämään korvaavia markkinoita muualta. Vaikeasta ja synkästä maailmantilanteesta huolimatta muuttuva toimintaympäristö avaa myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Sodan seurauksena Suomi päätti myös jättää hakemuksensa sotilasliitto Natoon. Suomen Nato-jäsenyys tuo taloustieteilijöiden arvioiden mukaan turvallisuuspoliittisten hyötyjen ohella myös taloudellisia hyötyjä Suomelle. Myös eduskunnan talousvaliokunta katsoo, että Nato-jäsenyys tukee taloudellisen toiminta- ja investointiympäristön vakautta, Suomeen kohdistuvan maariskin minimointia sekä Suomen houkuttelevan ja turvallisen maakuvan ylläpitämistä pitkällä aikavälillä. Talousvaliokunnan lausunnon mukaan Suomen vahvuuksia investointihankkeiden arvioinnissa ovat muun muassa vakaa ja demokraattinen järjestelmä, ennustettava lainsäädäntö ja koulutettu työvoima sekä innovaatiotoiminta ja yrityksille otollinen toimintaympäristö. Talousvaliokunnan mukaan suhteellisen vahva julkinen talous ja pankkien ja pörssiyritysten pääosin vahvat taseet ovat tekijöitä, joiden ylläpitäminen tukee Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä.

Energiaomavaraisuus on myös ehdottomasti yksi Suomen valttikorteista. Suomen energiaomavaraisuus kasvaa merkittävästi Olkiluodon kolmannen reaktorin käynnistymisen myötä. Myös kasvava aurinko- ja tuulivoimatuotanto lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen on syytä panostaa omavaraisuuteen muun muassa energiassa, ruoassa ja puolustusteollisuudessa. Uusiutuvan energian tuotanto, energian kohtuullinen hinta ja ulkomaisille yrityksille turvallinen investointiympäristö voivat Nato-jäsenyyden myötä houkutella myös ulkomaisia yrityksiä tekemään yhä enemmän investointeja Suomeen. Myös puolustusteollisuuden tuotteiden viennin odotetaan kasvavan Nato-jäsenyyden myötä.

Naton jäsenenä Suomi koetaan todennäköisesti turvallisempana valtiona, mikä voi lisätä investointeja Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin sekä vastaavasti suomalaisten yritysten investointeja USA:han. Esimerkkinä viimeaikaisista ulkomaisista investoinneista ja kiinnostuksesta suomalaisiin yrityksiin voidaan mainita suomalainen Premix Group, joka sai Yhdysvaltojen hallinnolta 79,9 miljoonan dollarin rahoituksen uuden sähköä johtavia muovimateriaaleja valmistavan tehtaan rakentamiseen Pohjois-Carolinaan. Premixin tapaus voidaan nähdä esimerkkinä siitä, mikä vaikutus Natoon liittymisellä voi suomalaisille yrityksille mahdollisesti olla. Kiinnostus suomalaisiin yrityksiin onkin viime aikoina kasvanut muun muassa Yhdysvalloissa. Kauppalehti uutisoi syyskuussa, että Suomella on nyt yhteistyösopimukset seuraavien Yhdysvaltojen osavaltioiden kanssa: Maine, Michigan, Minnesota, Washington ja Colorado. Tavoitteena on raivata polkua talousalueille, joiden sektorit vastaavat parhaiten suomalaisen yrityskentän tarjontaa, kuten metsä- ja bioteknologian ja digiteknologian alueita.

Nato-jäsenyyden myötä Suomen tunnettuus maailmalla kasvaa entisestään, ja olemme yhä vahvempi osa länsimaista yhteisöä. Vaikka Suomen ja Venäjän välinen kauppa vähenee, muualla maailmassa kiinnostus suomalaiseen osaamiseen ja tuotantoon kasvaa. Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Mikko Hautala katsoo, että Yhdysvallat on jo tavallaan Suomen suurin yksittäinen kauppakumppani, ja sen painoarvo tulee vain kasvamaan. Maiden välistä yhteistyötä pyritäänkin nyt kiihdyttämään usealla rintamalla. Hautalan mukaan Suomi on tällä hetkellä poikkeuksellisella tavalla esillä Yhdysvalloissa. Läpimurto ja pysyminen Yhdysvaltojen markkinoilla on nyt entistä tärkeämpää, kun vienti Venäjälle vähenee. Olennaista Suomen kannalta on se, miten tulevaisuudessa pystymme vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ja sijoittumaan kasvaville markkinoille.

Toimistollamme on pitkä kokemus oikeudellisena neuvonantajana asiakkaidemme kansainvälisessä etabloitumisessa. Tässä meitä ja asiakkaitamme auttaa myös se, että toimistomme kuuluu kansainväliseen Lawyers Associated Worldwide -verkostoon, jonka kautta meillä on yhteistyötoimistoja useissa eri maissa. Meillä on yhteyksiä verkoston kautta esimerkiksi Yhdysvaltoihin, minkä vuoksi pystymme auttamaan asiakkaitamme mm. heidän Yhdysvaltojen toiminnoissaan nopeallakin aikataululla.

Autamme mielellämme asiakkaitamme muun muassa USA:han suuntautuvissa investoinneissa tai ulkomaisten yritysten Suomi-investoinneissa, joten mikäli asia herättää kiinnostusta ja haluat lisätietoja, osakkaamme Ismo Hentula ja Pia Tanskanen auttavat mielellään.

Related professionals

  • Ismo Hentula

    Partner, Attorney at Law, eMBA

    +358 40 8338 002

  • Pia Tanskanen

    Managing Partner, Attorney at Law, Trained on the Bench

    +358 50 3143 143