Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tekemässä työlainsäädäntöön olennaisia ja merkittäviä muutoksia, joilla tulee olemaan laajoja vaikutuksia työmarkkinoihin yleisesti. Osa muutoksista tulee voimaan melko nopealla aikataululla, mutta osaa joudutaan hetki odottamaan. Joka tapauksessa muutokset tulevat tapahtumaan tämän hallituskauden aikana.

Vaikutukset tulevat varmuudella koskemaan myös yksittäisiä työnantajia ja työntekijöitä. Esitetyt muutokset koskevat laajasti eri työelämän osa-alueita. Yhteistä näille kirjauksille on se, että niillä tavoitellaan Suomeen entistä joustavampia työmarkkinoita ja työllisyysasteen parantamista.

Määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuuksia parannetaan siten, että alle vuoden määräaikaisiin työsopimuksiin ei enää tarvittaisi työsopimuslain mukaista erityistä perustetta, ns. perusteltua syytä. Samalla määräaikaisuuksien perusteetonta ketjuttamista pyritän ehkäisemään.

Paikallista sopimista tullaan helpottamaan siten, että jatkossa myös yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattavat yritykset voivat sopia samoista asioista paikallisesti kuin järjestäytyneet työnantajat. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea työsopimuslaissa olevien paikallisen sopimisen kieltojen purkamista.

Myös työrauhalainsäädäntöä uudistetaan siten, että poliittiset työtaistelumahdollisuudet rajataan koskemaan vain yhtä päivää, kun nykyisin poliittisia työtaisteluita ei ole lainkaan kielletty. Myös laittomista työtaisteluista määrättäviä hyvitysmaksuja korotetaan merkittävästi ja työntekijöille asetetaan henkilökohtainen hyvitysmaksu laittomaan lakkoon osallistumisesta. Niin ikään tukityötaiteluita tullaan rajoittamaan.

Irtisanomiskynnystä madalletaan henkilökohtaisilla perusteilla toteutettavia irtisanomisia koskien. Nykyisin irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä. Hallitusohjelmassa on mainittu, että jatkossa irtisanomiseen riittäisi vain asiallinen syy. Koska irtisanomissuoja on kokonaisuus, ei muutos todennäköisesti toteudu vain poistamalla yksi sana irtisanomisperustetta koskevasta työsopimuslain säännöksestä. Muutos tulee todennäköisesti edellyttämään laajempaa muutosta, tai ainakin lainsäädännön esitöissä kattavia perusteluita tulevan irtisanomiskynnyksen soveltamisesta, sillä koko nykyinen vuosikymmenten oikeuskäytäntö on perustunut nimenomaan irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arviontiin. On myös todennäköistä, että muutoksen jälkeen henkilökohtaisia irtisanomisperusteita koskevat oikeudenkäynnit tulevat lisääntymään.

Kollektiiviperusteisiin irtisanomisiin ja työvoiman vähennystilanteisiin liittyvää sääntelykokonaisuutta muutetaan merkittävästi. Jatkossa lomautusilmoitusaika tulisi olemaan 7 päivää, kun nykyisin se on 14 päivää. Jatkossa myös työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Toisin sanoen takaisinottovelvollisuuden noudattamisvelvoite, joka koskee kollektiiviperusteella irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa, poistuisi pieniltä yrityksiltä.

Yhteistoimintalain soveltamisalaa muutetaan siten, että jatkossa lakia sovelletaan vain vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Lisäksi muutosneuvottelujen kestoaika puolitetaan. Nykyisin neuvotteluvelvoite on säädetty 14 päiväksi tai 6 viikoksi, riippuen suunnitellun toimenpiteen kohteeksi joutuvien työntekijöiden määrästä. Jatkossa neuvotteluajat tulisivat olemaan 7 päivää tai 3 viikkoa.

Sairausajan palkallisuuteen kaavaillaan myös muutosta. Sairausajan palkkaoikeutta muutettaan niin, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä toimii omavastuupäivänä, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovelleta yli viiden vuorokauden sairauslomiin eikä tilanteisiin, joissa työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten yleinen taso sidotaan vientialojen palkkaratkaisuihin. Tällä pyritään edistämään niin sanottua vientivetoista työmarkkinamallia, jota keskeiset vientialoja edustavat työnantajaliitot ovat ajaneet jo pidemmän aikaa. Myös valtakunnansovittelijan tehtäviä täsmennetään niin, että hän ei saisi työehtosopimusriitoja sovitellessaan ylittää ehdotuksissaan tätä viennin yleistä linjaa.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan niin, että työttömyyspäiväraha olisi korkeampi työttömyyden alussa ja laskisi työttömyyden pitkittyessä.

Lopuksi aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaajärjestelmä ollaan lakkauttamassa.

Toteutuessaan esitetyt muutokset muuttaisivat suomalaisen työelämän pelisääntöjä tällä hallituskaudella enemmän kuin vuosikymmeniin on tehty. Osa muutoksista tulee olemaan vielä sellaisia, että niillä ajetaan työehtosopimusten yli. Työehtosopimukset menettävät siis joiltain osin merkityksensä näiden muutosten osalta.

Koska muutokset tulevat olemaan merkittäviä ja poikkeuksellisia, suosittelemme jokaista organisaatiota ja yritystä jo hyvissä ajoin miettimään, mitä nämä muutokset tulevat juuri heidän kontekstissaan tarkoittamaan.

^{Järjestimme näistä asioista myös erinomaista palautetta saaneen webinaarin 16.11.2023. Jos haluat webinaarin tallenteen käyttöösi, ilmoitathan siitä osoitteeseen tomi.haapman@procope.fi.}