News – 24.01.2023

Yhä pienemmät yrityskaupat menevät Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkintaan

Two women drinking coffee on the balcony

Main contact

Lotta Uusitalo

Partner, Attorney at Law, LL.M. (Bruges), Trained on the Bench

+358 40 8338 008

Yritysten täytyy valmistautua entistä pienemmissä yrityskaupoissa vaativaan yhteistyöhön KKV:n kanssa. Se tietää yritysjärjestelyiden hidastumista ja lisää kustannuksia, sanoo asianajaja Lotta Uusitalo.

Kilpailulain muutos tuli voimaan 1.1.2023. Yrityskauppa on ilmoitettava KKV:lle, jos osapuolten Suomessa kertynyt yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa.

Valvontakynnys on laskenut merkittävästi: ennen yrityskauppa oli ilmoitettava KKV:lle, jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylitti maailmanlaajuisesti 350 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylitti kummankin osalta 20 miljoonaa euroa.

KKV:n selvityksessä muutosta perusteltiin aikanaan sillä, että rajat ovat liian korkeat Suomen pienille markkinoille.

”Korkeiden liikevaihtorajojen takia yrityskauppavalvonnan ulkopuolelle rajautuvilla markkinoilla viranomaisella ei ole mahdollisuutta puuttua edes yrityskauppaan, joka johtaisi monopoliin”, todetaan selvityksessä.

Yritysten on valmistauduttava valvontaprosessiin huolella

Yritysten pitää tiedostaa varhaisessa vaiheessa, meneekö yrityskauppa KKV:n tutkintaan. Jos menee, pitää työ resursoida oikein. Ilmoituksen jättäminen KKV:lle voi vaatia useiden kuukausien työn.

”KKV odottaa, että heille jätettävät ilmoitukset ovat täydelliset, he eivät tee papereita yhtiöiden puolesta”, sanoo kilpailuasioihin erikoistunut asianajaja Lotta Uusitalo.

Suuri työmäärä johtuu siitä, että viranomaiselle pitää kerätä paljon dataa. Ennen datan keräämistä pitää selvittää tarkkaan, mitä tietoja viranomaiset kaipaavat. Jos alkaa kerätä dataa pohtimatta tarkkaan tarvetta, saattaa tehdä viikkokaupalla turhaa työtä, jonka joutuu aloittamaan alusta, kun todellinen datantarve selviää.

Tämä voi olla vähän yli kymmenen miljoonan liikevaihdon yrityksille suuri savotta, jossa tarvitaan väistämättä ulkopuolista tukea. Toki on yksinkertaisiakin kauppoja, eivätkä tietovaatimukset silloin ole suuria. Arviointi onkin tapauskohtaista.

”KKV opetti yrityksiä pari vuotta sitten tekemään ilmoitukset huolella. He lähettivät muutaman epätäydellisen ilmoituksen takaisin pyytäen tietojen täydentämistä. Silloin käsittelyn määräaika alkaa juosta alusta”, painottaa Uusitalo.

Markkinat on arvioitava realistisesti

Yrityskaupan hyväksymiseen vaikuttaa oleellisesti muun muassa, miten viranomainen määrittelee yritysten markkinat. Yritykset itse voivat nähdä toimivansa vaikkapa Itämeren alueella. Mutta viranomainen voikin katsoa, että Tampereen alueelle syntyy liian suuri markkinaosuus.

”Yrityksen pitää ymmärtää, että se ei voi kaunistella markkinoiden kokoa. Viranomaiset testaavat markkinoita: he kysyvät markkinoilta, kilpailijoilta ja asiakkailta”, sanoo Uusitalo.
Yritysten kannattaa valmistautua jo kaupantekovaiheessa myös siihen vaihtoehtoon, että kilpailuviranomainen vaatii jonkin toiminnon myyntiä ennen kaupan hyväksymistä. Siksi markkinoita kannattaa arvioida tavalla, johon yritykset eivät ole tottuneet. Jossain epäselvissä tapauksissa yritykset voivat pyytää apua markkinoiden arvioimiseen myös taloustieteilijöiltä.

”Siksi on tärkeä pohtia jo kaupantekovaiheessa, miten mahdolliset kilpailuoikeudelliset ongelmat ratkotaan, jos viranomainen vaatii toimenpiteitä”, sanoo Uusitalo.

On arvioitu, että uuden lainsäädännön vuoksi KKV:n yrityskauppavalvontaan menee 80 yrityskauppaa, kun tähän saakka valvontaan on mennyt 30-40 tapausta vuosittain.