News – 12.06.2024

Kuusi havaintoa oikeusministeriön arviomuistiosta välimiesmenettelylain uudistustarpeista

Smiling people working at the balcony in Helsinki

Yhteyshenkilö

Joel Nurmi

Associate, Licensed Legal Counsel

+358 40 8339 385

Välimiesmenettelylain (VML) uudistaminen etenee. Oikeusministeriö (OM) on julkaissut 3.6.2024 muistion (linkki artikkelin lopussa), jossa arvioidaan VML:n uudistustarpeita huomioiden VML:n säätämisen jälkeen tapahtunut kansainvälinen kehitys ja havaitut käytännön tarpeet.  

VML vastaa pääpiirteissään YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (United Nations Commission on International Trade Law, UNCITRAL) hyväksymää mallilakia kaupallisesta välimiesmenettelylaista (mallilaki). Eroavaisuuksia kuitenkin on, ja OM arvioikin muistiossa mahdollisuuksia lähentää VML:ia mallilakiin ja kansainvälisiin käytäntöihin. 

Alla on koottuna kuusi havaintoamme OM:n muistiosta: 

  1. Mitättömyyskanteen poistaminen  

OM nostaa keskeiseksi harkittavaksi uudistustarpeeksi mitättömyyskanteen poistamisen  (VML 40 §). Mitättömyyskanteelle ei ole asetettu määräaikaa, joten se voidaan nostaa useita vuosiakin välitystuomion antamisen jälkeen. Tämä on mallilaille vierasta ja kansainvälisesti poikkeuksellista sääntelyä, ja tätä sääntelyä on tiettävästi vain Suomessa ja Ruotsissa.  

Mitättömyyskanteeseen on suhtauduttu nuivasti välimiesmenettelyjuristien keskuudessa. Keskuskauppakamarin vuoden 2016 selvityksen (s. 9) mukaan VML:n mitättömyyssäännökset vähentävät VML:n käyttökelpoisuutta kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Keskuskauppakamari pitää mitättömyyssäännöksiä yhtenä tärkeimmistä syistä siihen, etteivät ulkomaalaiset yritykset ja välimiesmenettelyjuristit pidä Suomea houkuttelevana paikkana kansainvälisille välimiesmenettelyille.  

Nähdäksemme mitättömyyskanteen poistaminen olisi paikallaan. Välitystuomion kumoamismahdollisuus takaa jo riittävällä tavalla asianosaisten oikeudet vakavien prosessivirheiden varalta. 

  1. Kumoamiskanneprosessin nopeuttaminen  

OM esittää harkittavaksi, että kumoamiskanteen nostamisen määräaikaa lyhennettäisiin. Kumoamiskanne tulee nykyisin nostaa kolmen kuukauden kuluessa välitystuomion antamisesta (VML 41.3 §). Mallilaissa on vastaava määräaika (mallilain 34(3) artikla). Vastaava määräaika on myös Tanskan, Norjan ja Saksan välimiesmenettelylaeissa. Ruotsissa taas kanneaika on lyhennetty vuoden 2018 välimiesmenettelylakimuutoksen yhteydessä kahteen kuukauteen.  OM ei täsmennä, tulisiko määräaika lyhentää kahteen kuukauteen vai vielä lyhyempään aikaan. 

OM esittää myös harkittavaksi kumoamiskanteen käsittelyä vain yhdessä oikeusasteessa. Tällä hetkellä käräjäoikeuden ratkaisuun saa hakea normaaliin tapaan muutosta hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta. OM huomioi, että välimiesmenettelyn tehokkuuden kannalta olisi tärkeää, että kumoamiskanteeseen saataisiin nopeasti lopullinen ratkaisu.  

Nähdäksemme määräaika kumoamiskanteen nostamiseen ei vaikuta niin merkittävästi prosessin nopeuteen kuin mahdollinen muutoksenhaku käräjäoikeuden tuomiosta ylempiin oikeusasteisiin. Muutoksenhaun rajaamisella käräjäoikeuteen (tai hovioikeuteen) voitaisiin nopeuttaa asian lopullisen ratkaisun saamista. 

  1. Välityssopimuksen muotovaatimuksesta luopuminen 

VML 3 §:ssä säädetään välityssopimuksen muotovaatimuksesta. 3.1 §:n mukaan välityssopimus on tehtävä kirjallisesti. Mallilaissa muotovaatimuksen täyttyminen ei edellytä osapuolten allekirjoituksia tai viestien vaihtoa osapuolten välillä, vaan muotovaatimuksen täyttää esimerkiksi vakioehtojen käyttäytymisperusteinen hyväksyminen (Mika Hemmo: Välimiesmenettelylaki, 2022, s. 128). Toisin kuin VML 3 §:ssä, mallilain 7 artiklassa on myös huomioitu modernit sähköisen viestinnän tavat. OM huomioi, ettei myöskään Ruotsin, Norjan tai Tanskan laeissa aseteta välityssopimukselle muotovaatimuksia. Ruotsissa muotovaatimusta ei pidetty tarpeellisena myöskään ennen mallilain uudistusta.  

Vaikka kansainvälinen kehitys on johtanut myös VML:n muotovaatimuksen aiempaan lievempään tulkintaan, OM katsoo, että VML 3 §:n tarkistamista voidaan pitää perusteltuna. Jos muotovaatimuksen säilyttämistä pidettäisiin kuitenkin tarpeellisena, pykälää voitaisiin tarkistaa niin, että sähköinen muoto täyttää kirjallisuusvaatimuksen. 

  1. Lain täydentäminen erillisyysperiaatteella ja kompetenssi-kompetenssi-periaatteella 

Erillisyysperiaatteella tarkoitetaan kansainvälisesti vakiintunutta periaatetta siitä, että välityssopimusta arvioidaan itsenäisenä, pääsopimuksesta erillisenä sopimuksena. Esimerkiksi pääsopimuksen pätemättömyys ei johda automaattisesti välityssopimuksen pätemättömyyteen. VML ei sisällä nimenomaista säännöstä erillisyysperiaatteesta. Tästä huolimatta erillisyysperiaate on vakiintunut Suomen oikeudessa (esim. ratkaisut KKO 1996:61 ja KKO 2020:89, perustelujen kohta 36). Erillisyysperiaate on kirjattu mallilain 16(1) artiklaan. OM katsoo kuitenkin, että VML:ia olisi syytä harkita täydennettäväksi erillisyysperiaatteella eli siihen otettaisiin mallilain 16(1) artiklan säännökset. 

VML ei sisällä säännöksiä myöskään välimiesten toimivallasta päättää omasta toimivallastaan eli kompetenssi-kompetenssi-periaatteesta. Periaatteen mukaan välimiehillä on toimivalta itse ratkaista kysymykset välityssopimuksen olemassaolosta ja pätevyydestä sekä välityssopimuksen soveltamisalasta. Periaate ilmeneekin mallilain 16 artiklasta. OM esittää harkittavaksi, että VML:ia täydennettäisiin tältäkin osin. 

  1. Riidan ratkaisemiseen sovellettavan lain määräytyminen 

VML:ssä ei ole nimenomaista säännöstä soveltuvan lain määräytymisestä tilanteessa, jossa asianosaiset eivät ole sopineet riidan ratkaisemiseen sovellettavasta laista eli aineellisesta laista. VML:n esitöissä todetaan kuitenkin, että tällaisessa tilanteessa sovellettava laki määräytyy niiden lainvalintasäännösten mukaan, jotka välimiehet katsovat asiassa soveltuvan (HE 202/1991 vp s. 22).  

VML:n esityökirjaus vastaa mallilain 28(2) artiklaa, jonka mukaan välimiesoikeus soveltaa sitä lakia, joka tulee sovellettavaksi niiden lainvalintasääntöjen perusteella, jotka välimiesoikeus katsoo soveltuviksi.  

Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että mallilain 28(2) artiklan ratkaisu ei enää nauti laajaa kansainvälistä hyväksyntää, vaan oikeuskehitys on johtanut joustavampaan lainvalinta-ajatteluun (Hemmo 2022, s. 1294–1295). Kansainvälisessä välimiesmenettelyssä ensisijaisen aseman on saanut suora lainvalinta, jossa välimiehet vahvistavat tietyn lain soveltuvan sopimukseen relevanttien olosuhteiden kokonaisarvioinnin perusteella ilman, että välivaiheena käytetään valtiollisten lainvalintasääntöjen soveltamista (Hemmo 2022, s. 1297). 

OM pitää kansainvälisen kehityksen valossa selkeimpänä ja yksinkertaisimpana vaihtoehtona sitä, että välimiehet voisivat tässä tilanteessa valita suoraan tapauksen olosuhteisiin ja riidan ratkaisemiseen nähden tarkoituksenmukaisimman aineellisen lain. 

OM lisäksi huomioi, että VML 31.3 §:n mukaan välitystuomio voidaan perustaa kohtuuteen, jos asianosaiset ovat niin sopineet. Oikeustila onkin tältä osin epäselvä, voivatko asianosaiset sopia, että riita ratkaistaan soveltamalla muuta normistoa kuin lakia. VML:iin tulisi ottaa tästä nimenomainen säännös.  

  1. Lain täydentäminen itsenäisillä oikeudenkäyntikuluvastuusäännöksillä 

OM:n mukaan olisi syytä harkita VML:n täydentämistä omilla itsenäisillä oikeudenkäyntikulusäännöksillä. Tällä hetkellä VML:ssa ei niitä ole, vaan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen määräytyy oikeudenkäymiskaaren (OK) 21 luvun mukaisesti. OM viittaa uudistustarvetta arvioidessaan oikeuskirjallisuuteen. Möller on huomioinut, että OK 21 lukuun on tehty VML:n säätämisen jälkeen useita sellaisia poikkeuksia, jotka eivät sovellu välimiesmenettelyyn (Gustav Möller: Behovet av en översyn av Finlands lag om skiljeförfarande, JFT 5–6/2015, s. 415). Esimerkiksi OK 21 luvun 8 b § mukaan tuomioistuin voi kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja viran puolesta. Hemmo on todennut, että ko. säännöstä ei sen sanamuodosta huolimatta voitane asianosaisten määräämisvaltaa painottavassa välimiesmenettelyssä soveltaa niin, että kohtuullistaminen tapahtuisi ilman asianosaisen vaatimusta (Hemmo 2022, s. 1280). Näin ollen viittaussäännöksen poistamista olisi OM:n mukaan syytä harkita. 

OM ei ole kiinnittänyt huomiota VML 49 §:n sanamuotoon, joka edellyttäisi nähdäksemme täsmentämistä. Kokemustemme mukaan nykyisen VML 49 §:n alun sanamuoto (korostettu kohta) ”välimiehet voivat tuomiossaan tai muussa välimiesmenettelyn lopettamista tarkoittavassa päätöksessään […]” on mahdollistanut väitteitä siitä, että välimiesoikeuden lopettamispäätökseen sisältyvä määräys oikeudenkäyntikuluista ei olisi välitystuomion tavoin täytäntöönpanokelpoinen tilanteissa, joissa välimiesmenettely lopetetaan toimivallan puuttumisen vuoksi. Säännöksen sanamuodon täsmentämistä tulisi harkita, vaikka välimiesmenettelyn ammattilaisten keskuudessa lieneekin selvää, että asianosaisen toiseen kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus voidaan välimiesmenettelyn lopettamispäätöksen yhteydessä ratkaista välitystuomiolla (ks. esim. Hemmo 2022, s. 984). Uusissa VML:n oikeudenkäyntikulusäännöksissä tulisi siten nähdäksemme määrätä selvyyden vuoksi, että lopettamispäätökseen sisältyvä välimiesoikeuden määräys oikeudenkäyntikuluista rinnastuu välitystuomioon ja on välitystuomion tapaan täytäntöönpantavissa.  

Lopuksi 

VML:n päivittäminen on tarpeen, jotta Suomen houkuttelevuutta välimiesmenettelyn paikkana voitaisiin lisätä. OM korostaa johtopäätöksissään, että VML:n voimaantulon jälkeen tapahtuneen yhteiskunnan ja liike-elämän kehityksen sekä kaupallisen riidanratkaisutoiminnan kansainvälistymisen vuoksi VML:ia olisi syytä uudistaa. 

Sisällöllisten muutosten lisäksi olisi hyvä, että lain terminologia yhdenmukaistettaisiin Keskuskauppakamarin välityslautakunnan välitysmenettelysääntöjen terminologian kanssa (voimassa 1.1.2024 lukien). Säännöissä käytetään sukupuolineutraalia terminologiaa ja niissä on luovuttu välimies-johdannaisten termien käytöstä. Säännöissä välimiesmenettely muutettiin välitysmenettelyksi, välimiesoikeus välitysoikeudeksi ja välimies välitystuomariksi.  

OM:n arviomuistiosta on mahdollista antaa lausuntoja 15.7.2024 asti (ks. linkki alla). 

Oikeusministeriö: Välimiesmenettelylain uudistaminen – arviomuistiosta (3.6.2024): https://oikeusministerio.fi/-/arvio-valimiesmenettelylain-uudistustarpeista-lausunnolle- 

Oikeusministeriön lausuntopyyntö arviomuistiosta: Lausunto – Lausuntopalvelu