News – 12.12.2023

Työntekijän mahdollisuudet puolustautua työliitännäisiä rikossyytteitä vastaan heikkenevät korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen johdosta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti 11.12.2023 (KHO 2023:116), että Helsingin Sanomien asianajotoimistolle ns. Viestikoekeskus-oikeudenkäynnistä johtuvien oikeudenkäyntikulujen maksamisesta kertyi syytteessä olleelle toimittajalle veronalaista palkkaa.

Toimittajaa vastaan oli nostettu Viestikoekeskus-asiassa rikossyyte, jonka mukaan toimittaja ja kaksi muuta henkilöä olisivat syyllistyneet artikkelin yhteydessä turvallisuussalaisuuden paljastamiseen ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritykseen. Koska lehti oli katsonut, että rikosasian ajaminen parhaalla mahdollisella tavalla oli lehden intressissä, lehti oli ottanut vastatakseen toimittajan puolustuksesta esitutkintavaiheesta alkaen. Lehti oli tilannut asianajopalvelut asianajotoimistolta, joka oli osoittanut laskut lehdelle.

KHO:n ratkaistavana oli kysymys, voiko lehti maksaa työntekijänä työskentelevän toimittajansa rikosasian oikeudenkäyntikulut ilman, että toimittajalle kertyy veronalaista palkkaa.

KHO katsoi, että syyte kohdistui yksin toimittajaan. Näin ollen neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut olivat toimittajan kuluja. KHO:n mukaan toimittaja sai taloudellisen edun, kun lehti maksoi kulut toimittajan puolesta. Tällainen taloudellinen etu oli KHO:n mukaan lähtökohtaisesti palkkaa. Etua ei kuitenkaan ollut luonnehdittava palkaksi, jos neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut olivat toimittajalle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuneita menoja, jotka rinnastuvat työvälineistä sekä valmistus- ja tarveaineista aiheutuneisiin menoihin tai matka- ja edustusmenoihin. KHO totesi, että vaikka toimittajan työtehtäviin oli kuulunut sanomalehdessä julkaistavien artikkelien laatiminen, hänen työtehtäviinsä ei kuitenkaan ollut katsottava kuuluneen vastaajana oleminen rikosasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Tilannetta ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että toimittajan mukaan median ja toimittajien tehtäviin kuuluu testata sananvapauden rajoja. Merkitystä ei myöskään ollut annettava sille, onko toimittajan tullut jo alun perin mieltää tekonsa oikeudenvastaiseksi. Näin ollen KHO katsoi johtopäätöksenään, että lehden maksusta asianajotoimistolle kertyi toimittajalle veronalaista palkkaa. Rikosasian lopputuloksella ei ollut merkitystä toimittajan saaman taloudellisen edun veronalaisuudelle.

On ollut yleinen käytäntö, että työnantajat ovat kustantaneet työntekijöidensä oikeudenkäyntikuluja muun muassa työturvallisuus-, ympäristö- ja muissa rikosasioissa. KHO:n ratkaisu on tässä suhteessa merkittävä. Jatkossa tällaisessa järjestelyssä on huomioitava työnantajalle ja työntekijöille aiheutuvat veroseuraamukset. Tapauskohtaisesti myös erilaisten vakuutusratkaisujen kartoittaminen voi korostua.

Asiantuntijamme

  • Tomi Haapman

    Counsel, Attorney at Law, CIPP/E

    +358 40 0494 495

  • Turo Sumu

    Counsel, Attorney at Law, Trained on the Bench

    +358 40 5089 008

  • Joel Nurmi

    Associate, Licensed Legal Counsel

    +358 40 8339 385