Kipinä työoikeuteen heräsi jo kesätöissä
Kesätöistä ja lukioaikaisista ilta- ja viikonlopputöistä lähtenyt innostus työoikeuteen on kuljettanut Tomi Haapmanin työnantajaliittojen ja Nordean kautta Procopé & Hornborgille. Matkalla on syventynyt juridiikan tuntemuksen lisäksi näkemys hyvän johtamisen merkityksestä.
Kesätöitä raksalla, ilta- ja viikonlopputöitä pikaruokaravintolassa ja kaupan kassalla, talonmiehen pesti, ja somistajan työ kansainvälisessä vaatekauppaketjussa. Tomi Haapmanilla oli monipuolinen työkokemus jo ennen kuin hän päätti hakea oikeustieteelliseen opiskelemaan. Ovi aukeni töissä vietettyjen välivuosien jälkeen ensi yrittämällä kuten aukeni samaan aikaan tie myös räätälinopintoihin. Juridiikka vei kuitenkin Suomelta yhden lupaavan räätälin.
Käytännön työt ja pitkä työkokemus antoivat perspektiiviä ja kipinää myös opintoihin.
”Kun näki monta työpaikkaa, näki myös monta erilaista organisaatiota ja tapaa johtaa. Joskus tuli tilanteita, joita en niellyt purematta. Aloin pohtia ja selvittää, voivatko asiat oikeasti mennä kuten menivät”, sanoo Haapman.
Haapmanin opinnot sattuivat aikaan, jolloin Suomessa oli tullut voimaan työntekijöiden tietosuojaa säätelevä ns. Lex Nokia. Laki antoi työnantajalle oikeuden seurata verkon käyttäjien tunnistetietoja tietyillä ehdoilla.
Haapman käsitteli gradussaan työnantajan oikeutta käsitellä työntekijöiden henkilökohtaisen sähköisen viestinnän tunnistetietoja epäiltäessä liikesalaisuuksia koskevia tietovuotoja, jotka uusi laki tietyin edellytyksin mahdollisti. Gradusta tuli ainakin tekijälleen hyödyllisempi kuin itse laista, jonka mahdollisuuksia vain harva käytti ennen kuin se kumottiin vuonna 2015.
”Lex Nokia oli sen saamasta julkisuudesta huolimatta epäonnistunut laki, eikä mahdollistanut niitä tavoitteita, joita lainvalmisteluun lähdettäessä sillä oli. Eihän tuolla lailla voitu suojata mitään, sillä kukapa vuotaisi asioita oman työsähköpostinsa kautta”, sanoo Haapman.
Laiha sopu on parempi kuin lihava riita
Opiskelujen jälkeen Haapman löysi työpaikan Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta, josta jäsenyrittäjät voivat kysyä neuvoja työ- ja sopimusoikeuden perusasioista. Toteutuneet puhelut koskivat usein kuitenkin mitä erilaisimpia asioita. Työ oli vasta valmistuvassa olevalle juristille erinomainen paikka saada aito kosketus yritysten juridisiin haasteisiin. Se oli myös niin kiinnostavaa, että Haapman vastailee Yrittäjien kysymyksiin edelleen viikoittain oman työnsä ohessa vapaaehtoispohjalta.
Sittemmin tie on vienyt muun muassa Palvelualan työnantajat Palta ry:hyn ja Teknologiateollisuus ry:hyn.
”Olen nähnyt kattavan läpileikkauksen suomalaisesta työelämästä sekä työmarkkinakysymyksistä. Toisinaan kysymykset ovat olleet niin konkreettisia, että olen käynyt esimerkiksi tehtaan lattialla katsomassa, miten toiminnot on organisoitu, jotta voin antaa parhaat mahdolliset neuvot tietyn kysymyksen osalta. Juridiikka harvoin ratkaisee kaikkia asioita ja juristin tulisi mielestäni tuntea myös asiakkaansa toimintaa riittävässä määrin, jotta voi kertoa oikean juridisen neuvon lisäksi myös tilanteeseen parhaiten sopivan vaihtoehdon.”
Haapman on päässyt käymään oikeutta myös käräjillä ja työtuomioistuimessa. Takana on lähes 50 työoikeuteen liittyvää oikeudenkäyntiä, joista Haapmanin edustama asiakas on hävinnyt vain kaksi.
”Tappio syö aina miestä. Asiakkaiden kanssa pyrimmekin arvioimaan mahdollisimman tarkasti, milloin on järkevämpää välttää oikeudenkäynti ja sopia juttu kuin tuhlata resursseja kiistelyyn, jossa joka tapauksessa saattaa tulla tappio.”
Keväällä 2018 Haapman aloitti Nordean työsuhdejuristina Suomessa. Valtaosa pohjoismaisen pankin toiminnoista oli organisoitu rajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi. Myös samana keväänä voimaan tullut GDPR toi eteen aivan uudenlaisia kysymyksiä työntekijöiden yksityisen suojaan liittyen.
”Silloin joutui koko ajan huomioimaan jokaisen pohjoismaan lainsäädännön sekä myös eri maiden kollegoiden toimintatavat.
Näe johtaminen juridiikalta
Maaliskuussa 2021 Haapman aloitti Procopé & Hornborgin työoikeuspraktiikan vetäjänä. Hänen erikoisalaansa ovat työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja työntekijän tietosuojakysymykset.
Vaikka juridiikka on Haapmanin alaa, kääntyy keskustelu asiakkaan kanssa usein johtamiseen.
”Näin käy todella usein. Aina on viisasta pohtia juridiikan lisäksi, millaisia ovat päätösten kauaskantoiset vaikutukset esimerkiksi työmotivaatioon ja organisaatiokulttuuriin. Vaikka työnantaja juridisesti voisi toimia tietyllä tavalla, pitää myös selvittää, kannattaako se.”
Asiakkaille vaikeimpia kysymyksiä ovat yleensä henkilöstön vähentämiseen liittyvät päätökset. Suurissa yrityksissä kompastuskiveksi voi muodostua muun muassa tasapuolisen kohtelun vaatimus.
”Yhdessä yksikössä voidaan antaa varoitus ja päättää työsuhde syystä, josta saman yhtiön eri yksikössä tai toimipisteessä ei tule edes varoitusta. Silloin mennään lain väärälle puolelle, sillä työntekijöitä ei kohdella vastaavassa tilanteessa samalla tavalla. Pelisääntöjen koordinointi on tavattoman tärkeää.”
Työlainsäädännön tunteminen on usein suuri haaste esimiehille, joiden ydinosaaminen on aivan muissa asioissa. Vastuuta korostaa se, että velvoitteiden rikkomisesta saattaa aiheutua rikosvastuu, joka voi ulottua myös työnantajan edustajaan. Tämä puoli ei aina ole esimiehillä ja työnantajan edustajilla tiedossa.
Esimerkiksi Korkein oikeus antoi hiljattain ennakkopäätöksen tapauksessa, jossa esimies oli antanut alaisilleen tehtäväksi seurata pois lähteneen työntekijän työsähköpostia.
”Työntekijä oli sähköpostinsa seuraamiseen suostumuksen työsuhteen aikana, mutta suostumus ei pätenyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Esimies tuomittiin viestintäsalaisuuden loukkaamisesta henkilökohtaisesti.”
Maanjäristys yllätti maailmanmatkaajan
Aikuisiällä matkustamisesta innostuneen Tomi Haapmanin matkailu on ollut vähissä muutaman vuoden ajan. Kaksi pientä lasta, vastuullinen työ ja korona ovat pitäneet matkaajan kotimaassa. Kuntosalille ja juoksulenkille tehokkaalla juristilla sentään riittää aikaa.
Mieleenpainuvin matkailukokemus Haapmanilla on matka Japaniin, jolloin Osakassa koko kaupunkia järisteli erittäin voimakas maanjäristys. ”Tuli Suomea ikävä, kun heräsi hotellissa siihen, että koko rakennus heiluu ja tärisee”. Silloin Haapman oppi lukemaan vakuutusehtojakin eri tavalla.
”Rouvan matkavakuutus korvasi uuden matkan kotiin, minun ei, sillä omassani ei ollut huomioitu luonnonmullistuksia samalla tavalla. Hieman jännitti oleilla Osakassa vielä muutama päivä odotellen omaa lentoa, kun jälkijäristykset jatkuivat koko sen ajan.”
Entä miten on käynyt sille räätäli-innostukselle?
”Kiinnostus klassista miesten pukeutumista kohtaan on itsessä niin syvällä, että vaatekaapista löytyy pukuja ja muita vaatteita varmaan enemmän kuin monesta vaatekaupasta.”
More insights
Lauri Saarelainen Appointed as Associate
News – 21.11.2024