Välityslauseke – mikä se on ja miksi se kannattaa sisällyttää kaupalliseen sopimukseen?
Mikä on välityslauseke?
Yritysten väliset sopimukset sisältävät usein välityslausekkeen. Välityslausekkeessa osapuolet sopivat, että sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Yritykset suosivat välimiesmenettelyä muun muassa sen nopeuden ja luottamuksellisuuden vuoksi.
Välimiesmenettely muistuttaa monin tavoin normaalia tuomioistuinprosessia: menettelyssä järjestetään suullinen pääkäsittely, otetaan vastaan kirjallista sekä suullista todistelua. Prosesseissa on kuitenkin eroja, joita on kuvattu tarkemmin alla olevassa taulukossa:
| Ominaisuus | Välimiesmenettely | Käräjäoikeus |
|---|---|---|
| Nopeus | Esimerkiksi Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyn kokonaiskesto on noin 12 kuukautta. Välitystuomio on annettava 9 kuukauden kuluessa siitä, kun välimiehet ovat saaneet jutun asiakirjat. Nopeutetun välimieskäsittelyn kesto on noin 6 kuukautta. Välitystuomiosta ei voi valittaa. | Riita-asian keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2022 10 kuukautta. Laajoissa ja monimutkaisissa asioissa käsittelyaika on pidempi. Kokonaiskestoa pidentää jopa vuosilla mahdollinen mutoksenhaku hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen. |
| Joustavuus | Osapuolet saavat melko vapaasti sopia menettelytavoista. Osapuolet saavat myös nimetä välimiehen / välimiehet ratkaisemaan riidan. | Menettelystä sopiminen on rajatumpaa. |
| Luottamuksellisuus | Menettely ja tuomio ovat salassa pidettäviä. | Menettely ja tuomio ovat lähtökohtaisesti julkisia. |
| Täytäntöönpantavuus | Välitystuomio on pantavissa täytäntöön laajasti kaikissa niissä maissa, jotka ovat New Yorkin yleissopimuksen osapuolia. Sopimusvaltioita on yli 170 (ml. Suomi). | Täytäntöönpantavuus EU-valtioiden ulkopuolella rajattua. |
Mitä välityslausekkeen laatimisessa pitäisi huomioida?
Välityslausekkeen alussa yleensä kuvataan, mitkä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Välityslausekkeen suositellaan kattavan kaikki sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet.
Välityslausekkeessa sovitaan usein, että menettelyssä noudatetaan välitysinstituutin sääntöjä. Välitysinstituutin säännöissä kuvataan muun muassa välimiesmenettelyn vaiheet ja kustannukset. Kun välityslausekkeessa sovitaan noudatettavaksi tietyn välitysinstituutin sääntöjä, välitysinstituutti hoitaa jutun hallinnoinnin ja perii hallinnointimaksun. Suomalaisten yhtiöiden välisissä välityslausekkeissa noudatetaan usein Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä. Kansainvälisesti taas yleisesti käytettyjä välitysinstituuttien sääntöjä ovat muun muassa Kansainvälisen kauppakamarin (International Chamber of Commerce, ”ICC”), Tukholman kauppakamarin (Stockholm Chamber of Commerce, ”SCC”) ja Lontoon pysyvän kansainvälisen välitystuomioistuimen (London Court of International Arbitration, ”LCIA”) säännöt. Useimmat instituutit tarjoavat myös nopeutettua välimiesmenettelyä, joka sopii parhaiten selväpiirteisten ja euromäärältään pienempien sopimusriitojen ratkaisemiseen. Välimiesmenettelyn lisäksi instituutit tarjoavat myös sovittelumenettelyitä.
Se, minkä välitysinstituutin säännöt kannattaa sopia noudatettavaksi, on tapauskohtaista. Valinnassa kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi sopimuksen arvo ja kohde, sillä erityisesti ICC:n ja LCIA:n menettelyt ovat kalliimpia verrattuna Keskuskauppakamarin tai SCC:n menettelyyn.
Välitysinstituutin sääntöjen lisäksi välityslausekkeessa sovitaan menettelyssä käytettävästä kielestä ja välimiesten määrästä (yleensä 1 tai 3 välimiestä). Välimiesten määrä vaikuttaa kustannuksiin – mitä useampi välimies, sitä kalliimpi prosessi. Keskuskauppakamarin verkkosivuilta löytyy kustannuslaskuri, jonka avulla voi arvioida menettelyn kustannuksia. Jos välimiehiä on kolme, molemmat osapuolet tyypillisesti valitsevat yhden välimiehen ja välitysinstituutti nimeää kolmannen välimiehen. Osapuolet voivat asettaa välimiehille kelpoisuusvaatimuksia, esimerkiksi edellyttää perehtyneisyyttä tiettyihin sopimuksiin tai kokemusta tietyltä toimialalta. Kovin eksoottisia kelpoisuusvaatimuksia on kuitenkin syytä välttää, sillä kelpoisuusvaatimukset sitovat osapuolia sekä välitysinstituuttia. Jos kelpoisuusvaatimuksia täyttävää välimiestä ei löydy, riskinä on, että välimiesmenettelyn aloitus viivästyy olennaisesti tai huonoimmassa tapauksessa välimiesmenettelyä ei saada aloitettua ollenkaan.
Välityslausekkeessa kannattaa sopia välimiesmenettelyn paikasta (paikkakunta ja maa). Paikkaan viitataan englanniksi termeillä ”seat of arbitration” tai ”place of arbitration”. Välimiesmenettelyn paikka määrittää sen, minkä maan prosessilakia välimiesmenettelyssä noudatetaan ja millä paikkakunnalla menettely lähtökohtaisesti käydään. Keskeistä on myös sopia laista, jota sovelletaan sopimukseen ja sen tulkintaan. Välimiesmenettelyn paikka ei aina määritä sopimukseen sovellettavaa lakia. Eli vaikka välimiesmenettelyn paikka olisi Helsinki, sopimukseen ja sen tulkintaan välimiesmenettelyssä voidaan soveltaa muuta kuin Suomen lakia.
Välitysinstituutit tarjoavat verkkosivuillaan mallivälityslausekkeita eri kielillä. Mallivälityslausekkeiden käyttö on lähtökohtaisesti suositeltavaa, mutta mallivälityslausekkeen toimivuus kyseisen sopimuksen riitojen ratkaisuun on aina arvioitava tapauskohtaisesti.
Osapuolet voivat myös sopia, että menettelyyn noudatetaan välitysinstituutin sääntöjen sijasta heidän itsensä laatimia sääntöjä tai että menettelyssä noudatetaan tietyn maan lakia, esimerkiksi Suomen lakia, jolloin sovellettavaksi tulee kyseisen maan välimiesmenettelyä sääntelevä laki. Suomessa välimiesmenettelyä sääntelee laki välimiesmenettelystä (967/1992). Tällöin on kyse ns. ad hoc -menettelystä, jota ei hallinnoi mikään välitysinstituutti.
Jos välityslausekkeesta ei ole sovittu sopimuksessa, osapuolet voivat tehdä myöhemmin välityssopimuksen välimiesmenettelystä. Välimiesmenettelystä sopiminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos sopimuksen tulkinnasta on jo ehtinyt tullut erimielisyyttä.
Mitä jos osapuolet eivät sisällytä välityslauseketta sopimukseen?
Jos osapuolet eivät sovi välityslausekkeesta, toimivaltainen tuomioistuin ja menettely määräytyvät tapauskohtaisesti. Tässä tilanteessa suomalaisten yhtiöiden välinen riita menee yleensä ratkaistavaksi käräjäoikeuteen, mutta tilanne on monimutkaisempi, jos osapuolet sijaitsevat eri maissa. Tällöin sopimusosapuolille ei välttämättä ole ennalta selvää, missä tuomioistuimessa erimielisyydet pitäisi ratkaista. Jos toinen osapuoli on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, tämä voi johtaa erityisen hankaliin laintulkintakysymyksiin, pitkittää riitaisuuden ratkaisemista ja aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Lisäksi vieraan valtion tuomioistuimessa annetun tuomion täytäntöönpano voi olla hankalaa. Siten sopimusrikkomuksesta vahinkoa kärsivän osapuolen mahdollisuudet päästä oikeuksiinsa voivat vaikeutua olennaisesti.
Neljä vinkkiä välityslausekkeen laadintaan
- Kiinnitä huomiota välityslausekkeeseen sopimusneuvotteluissa.
- Suosi tunnettujen välitysinstituuttien sääntöjä ja mallivälityslausekkeita.
- Muista sopia sääntöjen lisäksi sovellettavasta laista sekä välimiesmenettelyn paikasta, kielestä ja välimiesten määrästä.
- Suostu vain sellaisiin välityslausekkeisiin, joiden sisällön ymmärrät tai joiden sisällön olet tarkastanut juristilta.
