Oikeudenkäymiskaaren muutokset vahvistavat korkeimman oikeuden asemaa ennakkopäätösten antajana ja oikeuskäytännön ohjaajana. Korkein oikeus voi ratkaista asian nyt myös hyppyvalitusluvalla ja ennakkopäätösmenettelyssä.

Hyppyvalitus korkeimpaan oikeuteen

Hyppyvalituksella korkein oikeus voi ottaa käsiteltäväkseen ennakkopäätösluonteisen asian, vaikka hovioikeus ei ole myöntänyt valitukselle jatkokäsittelylupaa. Vasta ennakkopäätösluonteisen kysymyksen ratkaisemisen jälkeen arvioitaisiin jatkokäsittelyluvan perusteita.

Korkein oikeus voi ottaa asian käsiteltäväkseen joko samalla kun se myöntää valitusluvan hovioikeuden hylättyä jatkokäsittelylupahakemuksen tai kun se käsittelee valitusta. Tällöin korkein oikeus arvioi suoraan käräjäoikeuden ratkaisua ja ratkaisee asian ilman, että asiaa käsitellään ensin hovioikeudessa.

Muutoksen olennainen ero aiempaan on se, että korkein oikeus pystyy nyt ratkaisemaan suoraan oikeudellisesti tärkeän kysymyksen, eikä pelkästään sitä myönnetäänkö valittajalle jatkokäsittelylupa hovioikeuteen. Korkeimman oikeuden ei ole kuitenkaan pakko ratkaista koko asiaa, vaan se voi keskittyä vain ennakkopäätösluonteisen kysymyksen ratkaisemiseen.

Hyppyvalituksen käyttö perustuu korkeimman oikeuden omaan harkintaan, eikä menettely edellytä asianosaisten pyyntöä tai suostumusta. Korkein oikeus voi edelleen halutessaan palauttaa asian hovioikeuden ratkaistavaksi.

Ennakkopäätöskysymyksen siirto korkeimpaan oikeuteen

Ennakkopäätöskysymysmenettelyssä käräjäoikeus tai hovioikeus voi siirtää korkeimman oikeuden ratkaistavaksi ennakkopäätöskysymyksen. Ennakkopäätöskysymyksellä tarkoitetaan konkreettista kysymystä, joka edellyttää lain tulkintaa ja jolla on olennainen merkitys asian ratkaisemiselle. Tällainen voisi esimerkiksi olla kysymys käräjäoikeuden toimivallasta tai tulkinnanvaraisesta oikeudellisesta asiasta.

Asian siirtämistä korkeimpaan oikeuteen voi ehdottaa joko tuomioistuin tai asianosaiset. Mikäli tuomioistuin päättää pyytää asian siirtämistä korkeimpaan oikeuteen, tulee tuomioistuimen kuitenkin kuulla asianosaisia tästä. Kuulemisen yhteydessä asianosaisilla on myös mahdollisuus kommentoida kysymyksen muotoilua.

Jos asianosainen vastustaa siirtoa, siirtoa ei lähtökohtaisesti saa tehdä. Tuomioistuin kuitenkin saa tehdä siirron erityisestä syystä, kuten silloin kun ennakkopäätöskysymyksen ratkaisu on tärkeää suuren asiaryhmän kannalta. Kuitenkaan hovioikeus ei voi siirtää ennakkopäätöskysymystä korkeimpaan oikeuteen, jos asiaa käsitellään hovioikeudessa toisena asteena ja joku asianosaisista vastustaa siirtoa.

Tuomioistuimella on harkintavalta, milloin ja missä käsittelyn vaiheessa se siirtää ennakkopäätöskysymyksen korkeimman oikeuden käsiteltäväksi. Lähtökohtaisesti siirto tapahtuu kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa. Ennakkopäätöskysymys on siirrettävä korkeimmalle oikeudelle ennen kuin tuomioistuin on ratkaissut näyttökysymykset riitaisista tosiseikoista.

Säännösten voimaantulo ja soveltaminen

Oikeudenkäymiskaaren muutokset tulivat voimaan 15.4.2025.

Ennakkopäätöskysymykset tuomioistuin voi siirtää korkeimpaan oikeuteen asioissa, jotka ovat vireillä lain tullessa voimaan.

Lain voimaantulon jälkeen annetut tai julistetut hovioikeuden ratkaisut jatkokäsittelyluvan antamisesta voidaan saattaa hyppyvalituksella korkeimman oikeuden käsiteltäviksi. Jos hovioikeuden ratkaisu taas on annettu tai julistettu ennen lain voimaantuloa, muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen tapahtuu aiemman lain mukaan.